 |
| Lentokoneessa piirtelyä ja lukemista |
Yksi päällimmäisistä asioista, mitä reissusta jäi mieleen, on miten upeasti lapseni jaksoivat tämän reissun kanssamme! Vaikka kolme lastani (8, 7 ja pian 5v) ovat eläväisiä ja desibeleissä on toisinaan haasteita, niin heidän sopeutumisensa uusiin paikkoihin oli helppoa ja luontevaa. Erityisesti Suomesta Espanjaan paluuta jännitin; onko lapsilla mielenkiintoa palata Espanjaan kun on oltu tutuissa kotimaan ympyröissä tuttujen ihmisten ympäröimänä? Lentomatkalle lähdettiin kuitenkin mielellään, espanjan numeroita alettiin lentokentältä kotiin vievässä taksissa tavailemaan, ja legoleikit alkoivat heti kun ovesta sisään päästiin!
Tästä inspiroituneena kirjoittelen muutamia kohtia, joita meidän aikuistenkin olisi hyvä oppia lapsilta hyvän reissufiiliksen luomiseen. :)
Kaikki mitä hyvään reissufiilikseen tarvitaan, opin omilta lapsiltani
Tärkeimpiä ovat kaverit. Matkallakin lapsi muistaa, mikä on lopulta pysyvää ja tärkeää. Kierrellessämme suuressa Barcelonassa ja lapsemme odottivat lähinnä näkevänsä mummolan koiria sekä tietysti kavereitaan. Kun mummolaan vihdoin päästiin, laulettiin siellä Hei mummo! -laulua sekä mummulle että muunneltuna mummuikään päässeelle koiralle. Kaverien ja sukulaisten tapaamiset olivat lapsille kovin tärkeitä, ja niitä kierreltiinkin kuskaamassa sen verran kuin ehdimme. Mitä on reissu ilman kavereita?
Ei ne suuret nähtävyydet vaan pienet vivahteet. Kuperkeikkaa tekevä joulupukki-nukke voi olla paljon kiinnostavampi kuin Gaudin taidonnäyte Barcelonan päänähtävyys, Sagrada Familian kirkko. Kun kiinnittää huomiota pienempiinkin seikkoihin, saa reissusta irti paljon enemmän!
Ei se paikka vaan se fiilis - tässä ja nyt. Hauskinta on spontaanius, luontevuus, tässä ja nyt-ajattelu. Puisto Valenciassa, piilopaikka vanhan Claramuntin linnan nurkalla, lumikasa mummolan pihassa, pulkkamäki serkkulassa - siinä esimerkkejä parhaimmista fiilispaikoista reissulta. Hauskaa on missä vain kun eletään tässä ja nyt.
 |
| Poika piileskelee Claramuntin linnan nurkalla |
 |
| Barcelonan metrossa eletään hetkessä |
Oma pesä, mutkaton juttu, turvallisuudella se rakentuu mihin vain. Pehmot nukkumaan vierelle, iltasatua kehiin. Ei tarvita gourmet-ruokaa, ei kalliita elämyksiä; päivällä on kehykset ja reissussakin jaksaa olla kun normaaleja rutiineja pidetään yllä. Kun rutiinit ovat turvalliset, on koti aina siellä missä nukutaan.
Hauska syötävä pitää lapsenkin liikkeessä. Täytyy myöntää, että Barcelonassa tuli nähtävää yhdelle päivälle vähintäänkin riittävästi, ja kilometrejakin lasten kanssa kävellessä varmaan 10. Urheasti lapset jaksoivat, vaikka kaupunkiympäristö hämmentääkin pientä kulkijaa joka ei katso korkealle nähtävyyksiin vaan matalalle - puluja, liikennevaloja ja risteyksiä. Jaksamisen salaisuus taisi olla kunnon aamiainen, jossa oli makua ja näköä. :)
 |
| Aamiainen Barcelonassa (tai osa siitä) - makua ja näköä |
Lapsi matkalla - fiilis kohdillaan!
Tässäpä ajatuksiani tällä erää. Paljon on pohdintoja mielessä, joten palaamisiin ensi kerralla, hastaluego! |
| Tytöt Claramuntin linnalla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti