Nyt kun 8v ja 7v lapsillamme alkaa syyslukukausi olla loppupuolella, ajattelin kirjoittaa joitakin ajatuksia kokemuksistamme Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta.
Jokaisen lapsen koulutaival on yksilöllinen. Minkälainen kouluvuosi
lapsella on, riippuu monesta eri tekijästä. Siihen vaikuttavat mm.
millainen yhteisö on oma luokka, millainen on opettaja, kuinka hyvin
opettajan kanssa sujuu, miten oppiminen vastaa omia kykyjä ja
kiinnostuksia sekä miten hyvin koulu tukee lapsen erityisiä tarpeita. Kokemuksia on siis juuri niin monta kuin on oppilasta sekä vanhempaa, joten voin heti alkuun sanoakin tämän kokemuksen olevan osin subjektiivinen.
Aurinkorannikon suomalainen koulu panostaa lasten sopeuttamiseen
Olen
ollut kouluvuoden alusta saakka positiivisesti yllättynyt siitä, miten
Aurinkorannikon suomalainen koulu panostaa lasten sopeuttamiseen uudessa
ympäristössä. Näitä panostuksia ovat esimerkiksi kerhotoiminta, koulun
kirjasto, teemapäivät sekä lukion kahvila.
Koulussa
toimii tällä hetkellä kahdeksan eri kerhoa: draamakerho, espanjan kerho,
kokkikerho, kuvataidekerho, mediakerho, musiikkikerho, sählykerho ja
liikuntakerho. Kerhot järjestetään iltapäivisin ja ne ovat lapsille
maksuttomia. Osa kerhoista on tarkoitettu hieman vanhemmille koululaisille,
osa pienemmille ja osa kaikenikäisille.
Koululla on oma
kirjasto, josta lapset sekä aikuisetkin voivat lainata kirjoja.
Opettajat vievät lapset kerran viikossa lapset kirjastoon koulupäivän
aikana. Kirjasto on avoinna myös muutamina päivinä viikossa
iltapäivisin.
Lukion puolella toimii
kahvila, josta voi ostaa esimerkiksi ruisleipää täytteellä, kahvia,
karjalanpiirakkaa ja erilaisia leivonnaisia. Käymme siellä toisinaan
siellä välipalalla silloin kun jommallakummalla koululaisellamme päättyy
koulu toista aiemmin.
Teemapäivistä
tähän mennessä on järjestetty kouluaikana
rantapäivä, jonka teemana oli
ryhmäyttäminen, sekä lauantaityöpäivä, jossa oli kestävän kehityksen
teemaan järjestettyä toimintaa yhdessä koulukummien kanssa. Lisäksi kouluajan ulkopuolella on järjestetty Rock the School
-hyväntekeväisyystapahtuma huoneistohotelli Nuriasolilla Aurinkorannikon suomalaisen
koulun tukemiseksi. Koululla puolestaan järjestetään esimerkiksi joulumyyjäiset vuosittain. Tulevana viikonloppuna tokaluokkalainen tyttäreni on pyynnöstä menossa joidenkin koululaisten kanssa esiintymään Torremolinosissa järjestettävään Suomen
itsenäisyyspäivän juhlaan. Kevätpuolella vanhempainyhdistys järjestää laskettelureissun Sierra Nevadaan. Oppilaat siis pääsevät osallistumaan ja esiintymään erilaisissa toiminnoissa halutessaan useita kertoja vuoden aikana.
Lapsista välittäviä opettajia
Kokemuksemme lastemme opettajista ovat olleet positiivisia. Lapsemme pitävät opettajistaan ja menevät kouluun mielellään.
Ensimmäisessä vanhempainillassa
minua kuitenkin hätkähdytti se, kun istuin ensimmäisen luokan tuolilla ja
kuuntelin, kuinka opettaja muistutti säännöllisen arjen tärkeydestä:
kuinka aamiainen on tärkeä saada syötyä kouluaamuna ja kuinka riittävä
yöuni on tärkeää lapselle. Nyökyttelin, että ilman muuta, lapsi tekee
työtään koululaisena ja ruoka ja uni ovat edellytyksiä sille että lapsi jaksaa töitään tehdä.
Sittemmin olen pohtinut, että ehkä opettaja ei turhaan muistutellut, tuleehan itseni lisäksi moni muukin tänne välivuoden viettoon. Kun asutaan uudella seudulla, on mukava nähdä uutta ja tuleekin sitten touhuttua paljon viikonloppuisin ja jopa arkisin. Monilla käy myös paljon vieraita Suomesta. Helposti tällaiset - usein mukavatkin - asiat helposti muuttavat arjen rytmiä ja se näkyy lapsilla väsymyksenä. Väsynyt lapsi ei jaksa opiskella ja pahimmillaan voi koko lapsen kouluvuosi kärsiä liiasta menosta. Jos kouluvuosi kärsii, voi vaikutelma koko Espanjasta kärsiä, sillä lapsella suuri osa ajasta vietetään koululla. Negatiivinen mielikuva Espanjasta on tuskin monenkaan vanhemman toive.
Siksi
Ei voi olla hyvä vastaus jos on ollut paljon menoa. Meillä
Ei on jonkin verran käytössä, eivätkä lapsemme siitä kärsi yhtään. En ota opettajan neuvoja arjesta nokitteluna vaan välittämisen eleenä koko luokalle. Pitäkäämme huolta lapsistamme, että jaksavat tehdä työtänsä koululla ja että heillä jäisi hyvät muistot kouluvuodestaan Aurinkorannikolla!
Aurinkorannikon suomalaisen koulun koululaisille kunnon ruokaa
Mainitsemisen arvoista on, että lapsemme saavat nauttia joka päivä
koulun ruokalassa alusta loppuun saakka itse tehdystä ruuasta. Aurinkorannikon suomalainen koulu ei
käytä kouluruokailussa lainkaan puolivalmisteita. Kaikki, myös esimerkiksi
pinaattiletut, valmistetaan alusta alkaen koulun keittiöllä. Tämä on
mielestäni aivan loistavaa palvelua lapsille!
Kaksikielisyyden näkyminen koululla jännitti
Lastemme aloitettua koululla minulle selvisi, että koululaisista yllättävän moni puhuu muutakin kieltä kuin suomea. Suomen kansalaisuus on edellytys oppilaaksiotolle sekä se, että hakijalla on kotipaikkakunta Suomessa. Opetus koululla tapahtuu täysin suomeksi sekä suomalaisen koulujärjestelmän mukaista oppimissuunnitelmaa noudattaen. Voi kuitenkin olla niin, että esimerkiksi toinen vanhemmista on kotoisin muualta kuin Suomesta, jolloin kotona puhutaan kahta kieltä. Jos yhdelle luokalle kertyy paljon kaksikielisiä lapsia, voi se opettajalle asettaa erityisiä haasteita. Miten opettaa niin että kaikki varmasti ymmärtävät eikä opetuksessa myöskään jäädä jälkeen? Riittääkö S2-opetus (suomi toisena kielenä) vai tarvitaanko muuta erityistä tukea?
Vanhempainillassa
painotettiin suomen kielen merkitystä sekä kehotettiin esimerkiksi lukemaan
lapsille suomalaisia kirjoja. Omasta vanhemman näkökulmastani pohdin itse, aiheuttavatko toisten kielelliset haasteet rauhattomuutta luokalle ja jäädäänkö opinnoissa jälkeen. Nyt puolen vuoden jälkeen voin omista lapsistani sanoa, että ainakaan heidän oppimistaan ei joidenkin lasten kaksikielisyys ole hidastanut. Kyseltyäni pojaltani, onko heidän luokallaan rauhatonta niin hänen mielipiteensä oli, että ennen oli rauhattomampaa ja nykyään rauhallisempaa. Hänen luokallaan on noin kolmasosa lapsista S2-opetuksessa, isosiskon luokalla vähemmän. Ensimmäisellä luokalla onkin usein kuulemma toinen opettaja/avustaja avustamassa tunnilla.
Kun nyt tarkemmin vertaan lastemme luokkia heidän aiempiin luokkiinsa Suomessa, voin todeta että itse asiassa lastemme helsinkiläisessä eskarissa ja koulussa ollut aivan samalla tavoin runsaasti kaksikielisiä lapsia. Siinä mielessä lapsillemme muutos ei siis ole ollut suuri. Olen siellä kannustanut lapsiani opettamaan suomea koulukavereilleen sekä kohtelemaan toisia tasavertaisesti ja heillä onkin hyviä ystäviä myös eri kulttuureista. Täällä lastemme koulumatka jatkuu, ja kun huolehdimme lastemme arjesta niin se varmasti kuitenkin merkitsee oppimisen kannalta lapsillemme paljon enemmän kuin se, miten hyvin koulukaverit puhuvat suomea.
Kouluun vieminen ja sieltä hakeminen vie aikaa
Useat tietävätkin, että Espanjassa lapset pitää aina viedä sekä hakea koulusta aina seitsemänteen luokkaan saakka. Tässä mielessä Aurinkorannikon suomalainen koulu ei poikkea muista Espanjassa toimivista kouluista. Itselläni tämä on ollut tiedossa, ja ollessani nyt vuorotteluvapaalla ei vieminen ja hakeminen vaikeuta arkeani. Molempien vanhempien kokopäivätyö olisikin toki käytännössä mahdotonta meille täällä.
Nyt kun meillä on aikaa aamullakin, kävelemme aamuisin kouluun ja saamme siinä päivittäistä hyötyliikuntaa. Kotiin haemme lapsemme yleensä autolla. Minusta on itse asiassa mukavaa, että voimme saattaa lapsemme kouluun joka päivä - he todennäköisesti tulevat myöhemmin muistamaan, miten äiti ja isä joka päivä saattoivat heidät ihan koulun portille saakka. Toki silloin kun lapset pääsevät eri aikaan tai heillä on hyppytunteja ennen kerhoja minusta joskus tuntuu, että minulla menee puolet päivästä koululle viemiseen ja sieltä hakemiseen. :)
Jos asiat Suomessa eivät ole kunnossa, ei Espanjan aurinko pelasta
Aurinkorannikolla puhutaan paljon ihmisten keskuudessa sekä lehdistössä siitä, millä mielin Espanjaan muutetaan, olipa kyse sitten koulu-, työ-, tai muunlaisesta elämästä. Useimmat varmasti suunnittelevat tulonsa tänne, huomioiden muuttoon liittyvät kustannukset, omat tukiverkostot sekä muut arkeen vaikkuttavat seikat. On myös kuitenkin henkilöitä, jotka muuttavat Espanjaan harkitsemattomasti liian suurin odotuksin ajatellen, että aurinko sekä Espanjan edullinen hintataso pelastavat mahdollisilta muilta ongelmilta. Toivotaan, että töitä löytyisi ja aloitettaisiin sitten täällä uusi elämä.
Vaikka Espanjan hintataso on Suomea edullisempi, pitää tänne muuttaessa varautua esimerkiksi muuttamiseen liittyviin kustannuksiin, koululaisten osalta koulumaksuihin, sairausvakuutuskustannuksiin, Kelan tukien mahdollisiin muutoksiin ulkomailla asuttaessa, asumiseen liittyviin kustannuksiin (kuten vuokratakuuseen ja välittäjän palkkioon), sekä kouluun tai töihin kulkemiseen. Rahaa ei välttämättä tule juuri silloin kun sitä itse toivoo ja toisaalta sitä saattaa alkuun palaa enemmän kuin etukäteen arvioisi.
Aurinkorannikko ei suinkaan tarjoa jokaiselle suomalaiselle töitä. Useat tekevät täältä töitä etänä Suomeen eivätkä siten voi tarjota muille töitä. Monille ei löydy alaa vastaavaa töitä täältä lainkaan. Toisille olisi töitä, muttei maksukykyisiä asiakkaita. Suomalaisten keskuudessa on jo paljon kilpailua esimerkiksi palvelutoiminnoissa sekä kiinteistövälityksessä. On myös harmaata taloutta - myös suomalaisten keskuudessa. Tänne ei missään nimessä kannata tulla laukut pakattuina ja Suomen ovet suljettuina, vaan aina kannattaa miettiä mitä teen jos täältä ei löydykään työtä.
Aurinkorannikolla ei myöskään ole Suomen kaltaista sosiaalitoimea, joka auttaisi tiukan paikan tullessa. Leipäjonoistakaan en ole kuullut - sen sijaan kerjäläisiä olen kaduilla nähnyt, myös suomalaisia sellaisia. Aurinkorannikon suomalainen koulu yhdessä suomalaisen seurakunnan kanssa voi yrittää auttaa koululaisia perheineen, mutta varsinaisia sosiaalityöntekijöitä ei tällä hetkellä valitettavasti ole tarjolla suomalaisille. Jos Aurinkorannikolla ei arki suju ja avun tarve on suuri, voi perheen arjesta tulla hyvin haastavaa ja ongelmat paisua turhan suuriksi tukiverkostojen puuttuessa.
 |
| Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (SDP) on jättänyt Suomen hallitukselle kirjallisen kysymyksen sosiaalityöntekijäpalveluista 12.11.2014. Asiasta kirjoittaa Suomalainen Espanjassa no 227. |
Nuorille ei ole tarjolla yhtä kattavasti nuorisotoimintaa kuin Suomessa. Ei ole esimerkiksi nuorisotaloa, johon mennä perjantai-iltaa viettämään. Suomenkieliset harrastusmahdollisuudet ovat rajallisia. Alkoholijuomat - jos niitä saa ostettua - ovat edullisempia kuin Suomessa, ja alkoholikierteeseen joutuessa voi niin nuorempi kuin vanhempikin ajautua huonoille teille. Vaikka Aurinkorannikon suomalainen koulu tekeekin parhaansa koululaisten sopeuttamiseen, jää vanhemmille kuitenkin täällä erityinen vastuu pitää nuoristaan huolta.
Asumme itse ihanien ruotsalaisten naapureissa ja meidän on tässä hyvä olla perheellä. Koulun porteilla on mukava olo, sillä kaikki vastaantulevat vanhemmat tervehtivät meitä iloisesti. Meillä vanhemmilla on usein myös juttukavereita porteilla lapsia odotellessa. Edellä mainitsemani haasteet eivät kuitenkaan ole jääneet meiltäkään näkemättä täällä. Toivoisin, että tänne saataisiin pysyvästi suomalaisia sosiaalityöntekijöitä. Toivoisin, että tänne muutettaisiin harkiten kustannuksiin sekä uudenlaiseen arkeen varautuen - ei surrealistisin kuvitelmin.
Suosittelisinko Aurinkorannikon suomalaista koulua muille?
Aurinkorannikon suomalainen koulu on rahoitussyistä sekä hallinnallisista syistä ollut silmätikkuna sekä Suomessa että Espanjassa. Olen kuullut huhuja näistä useita kertoja, mutta koululaistemme arkeen eivät kuitenkaan ainakaan tähän mennessä ole kuluneiden vuosien haasteet heijastuneet. Ymmärtääkseni hallinnossa onkin ollut henkilövaihdoksia, mikä on todennäköisesti rauhoittanut tilannetta.
Aurinkorannikon suomalaisen koulun oppilaita sekä heidän vanhempiaan pidän läpileikkauksena suomalaisesta koulumaailmasta yleensä - mutta espanjalaisessa ympäristössä. Tämä ei ole elitistinen kohde, vaan täältä löytyvät kaikki ne värit joita suomalaisestakin yhteiskunnasta löytyvät. Kun kuitenkin ulkomailla asutaan, ei erityinen herkkyys ja harkitsevaisuus ole pahitteeksi niin koulussa kuin muussakaan arjessa.
Jos kotiasiat ovat kunnossa, järki päässä, raha-asiat reilassa ja lapsista ollaan valmiita pitämään huolta niin Aurinkorannikon suomalainen koulu on mielestäni hyvä koulu lapsille. Opettajat tekevät varmasti parhaansa koululaisten oppimisen ja hyvinvoinnin eteen. Meidän perheessä me vanhemmat yhdymme lastemme kanssa näihin Aurinkorannikon suomalaisen koulun laulun sanoihin:
"Kulje koko koulutiesi tai viivy hetkinen
täällä ystävyys ja lämpö jättää jäljen ikuisen.
Saavu läheltä tai kaukaa aina joukkoon kuuluen,
kun vierivät pois vuodet on tunne yhteinen,
kun vierivät pois vuodet - sä tunnet sen."
