keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua Aurinkorannikolta

Jouluaatto on ovella. Lapset pääsivät joululomalle jo viime viikon perjantai-iltana, jolloin Aurinkorannikon suomalainen koulu piti upean sekä perinteikkään joulujuhlan Teatro Las Lagunasissa Mijasissa.

Fuengirolan liikenneympyröitä on koristeltu joulutähdin. Teiden ylle sekä ympäristöön ripustettuja jouluvaloja olemme ihailleet paitsi Fuengirolassa niin myös Mijasissa, Málagassa ja Istánissa.

Fuengirolassa istutetaan joulun aikaan joulutähtiä liikenneympyröiden alueille


Joulutähti ulkona
Ikkunalaudallamme (ulkona!) komeilee joulutähti


Me teemme tästä joulusta oman näköisemme. Emme ole leiponeet muuta kuin mustikkapiirakan, josta on näin aatonaattona enää rippeet jäljellä. Ostimme Aurinkorannikon suomalaiselta koululta laatikot sekä maustekakkua. Ewald'silta ostimme (ruotsalaisen) valmiskinkun, sinappia, hapankorppua ja ruisleipää. Thelman pullapuodista hain Marlin glögiä. Anna's pipareita sekä joulutähden ostin Carrefourilta. Ikealta ostin valmiselementti-piparkakkutalon, jonka mieheni liimasi sokerilla ja lapseni koristelivat karkeilla. Suklaata ja silliä tuli myös Ikealta mukaan. Hyvät on joulueväät. :)

Ikean piparkakkutalo
Ikean Valmiselementti-piparkakkutalo koottuna ja koristeltuna


Siivosin minkä siivosin, alakerran ikkunat pesin, mies putsasi viemärit, ja muuten menemme normaalilla viikollasiivouksella. Käsilaukkuni olisi ollut ehkä ensisijainen siivouksen kohde, mutta sekin jäi.

Höyrypäisen siivoamisen ja kokkaamisen sijaan olen yrittänyt hiljentyä jouluun sekä katsella ympärilleni. Olen pohtinut joulun merkitystä minulle sekä sitä, mikä Joulussa on minulle tärkeää. Kerron nyt tässä joitakin ajatuksiani Sydämeeni Joulun teen -sanojen siivittämänä. Lopuksi annan vuoron lapsilleni, jotka laulavat teille joululaulun.


On Jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen

Joulu. Jeesuksen syntymäjuhla. Saamme elää armosta, jokainen sydämissämme. Armo ei ole kiinni siitä, mitä teen tai mitä jätän tekemättä, miten joku muu armon minulle määrittää. Jouluyön hiljaisuus on sydämen säveltä armossa. Kuuntelen tuota säveltä ja riemuitsen Joulun lahjaa.

Ja sanaton on sydämeni kieli

Kerjäläinen kerjää lähikaupan nurkalla. Häneltä puuttuu hampaita. Hän hymyilee minulle, hän puhuu lapsilleni. Isoäidiltä hän näyttää. Ei huumenarkkarilta (joita kerjäläisissä täällä valitettavasti kuulemma myös on), vaan sellaiselta ihmiseltä, jolla ei ole varallisuutta. Kerran näin kun hänen kerjuupäivänsä oli päättynyt ja hän tuli puiston läpi syöden patonkia suu hymyssä. Ruokaan varmasti kerjää. Yksi Andalusian lukuisista köyhistä. Kuljen monesti ohi, mutta nyt pysähdyn, annan rahan, toivotan Feliz Navidad. Hän kiittää hymyillen ja toivottaa meille Feliz Navidad.

Kaikille kerjäläisille en voi antaa. Kaikkia en muutenkaan voi auttaa niin paljon kun haluaisin. Muistelen kuitenkin kaikkia rakkaita, erityisesti heitä, joille joulu on haastavaa aikaa.

Joulu on sanaton, joulu on sydämessä. Joulu on hiljentymistä toisen rinnalle, kuuntelemista vaikkei kaikkea ymmärtäisi. Kerjäläinen, vähempi, ystäväni, lapseni, puolisoni, kuka tahansa lähempi tai kauempi lähimmäinen. En tarvitse aina sanoja tai erityisiä tekoja rakastaakseni, voin tehdä sen olemalla läsnä, kuuntelemalla, muistamalla.

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen

Olemme nyt täällä Espanjassa, kaukana koti-Suomesta. Tähdet pukevat öistä avaruutta eri kulmasta. Joulupukki ei tule tänä vuonna meille kotiin korvatunturilta saakka, hän tuo joululahjat minikokoisen tekokuusemme juurelle.

Vaikka marraskuuta en rakastakaan ja minulle meinaa tulla kylmä jo pelkästä talvikuvien katselusta somessa, niin juuri nyt Joulun aikaan olen onnellinen ollessani suomalainen. Varpunen Jouluaamuna kuuluu Radio Finlandiasta, suomikaupoissa käy vilinä; me suomalaiset olemme pysähtymässä Jouluun suomalaisina. Huomaan, että juuri Jouluna minullekin on tärkeää olla suomalainen, metsäisen luonnon ja rehellisen ahkeruuden kansalainen. Suomeen tulisi varsinainen ikäväkin varmasti jos täällä ei kuulisi suomalaisia joululauluja, näkisi muita suomalaisia ja saisi glögiä, piparia ja ruisleipää. Katselen tähtiä täältä etelästä, ja lähetän Suomeen paljon terveisiä. <3


Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli

Kävimme aatonaattona jouluvaelluksella Istánissa. Näimme kauas vuorille ja järvelle. Olimme luonnon keskellä hiljaisuudessa. Kaksi lapsistani laittoi tonttulakin päälleen jouluvaelluksen aikana. Paluumatkalla kuulumme Herzogenbergin Jouluoratoriota. Enkeli taivaan kuului saksaksi osana jouluoratoriota; siinä vaellukselta hiljentyneellä mielellä taivas tuntui koskettavan maata.



Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.

Näissä ajatuksissa käymme joulun viettoon Espanjan Fuengirolassa. Toivotamme kaikille Hyvää Joulua lastemme oppiman joululaulun sävelin. Video on otettu tänään Istánissa. Jos et näe alla videota, voit avata sen tästä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti